Minä ja Kirjava

Moikkelis

Nyt tulee jo toinen postaus tänään, mutta kerrankin mulla on ylimääräistä aikaa kirjoittaa teille! (;
Tän postauksen tarkoitus on kertoa teille, miten me ollaan kehitytty reilun vuoden aikana, vai ollaanko ollenkaan ;)

Kirjavan selkään pääsin ensimmäistä kertaa reilu vuosi sitten, kun oltiin Jennin kanssa koeratsastamassa heppoja Lahdessa. Ihastuin Kirjavaan siellä, kun se oli niin herkkä, vaikka en siellä mitään touchia poniin saanut. No, Kirjava ei mukaan sieltä lähtenyt, mutta silti se oli mun mielessä koko ajan, ja toivoin, että mulla ois rahaa ja voisin ostaa ponin itselleni. Yhtenä maanantaina menin tallille, kävelin käytävää pitkin katoin vasemmalle, hetkinen, siis mitä, onks toi, häh, noi oli mun reaktiot kun näin Kirjavan tönöttävän Curren vanhassa karsinassa ihan kuin olis asunut monta vuotta Ponilaaksossa. Siitä se meidän tarina sai alkunsa.

Sinä maanantaina meillä oli estetunti ja menin Kirjavalla sen. Muistan tasan tarkkaan millainen tunti oli. Ponista alkoi paljastua uusia puolia. Se pukitti aikamoisia pukkeja, ja kerran oli niiiiin lähellä etten tippunut päin seinää. Tunti oli silti tosi mahtava! Sen jälkeen siitä tuli mun vakkari.

Estekisat olikin jo viikon päästä kun Kirjava tuli ja saatiin ensimmäinen sinivalkoinen ruusuke!

Joululomalla vuokrasin Kirjavaa, ja silloin aloin saada siihen jotain otettakin. Jouduttiin harjoitella koko kolme viikkoa pohkeenväistöjä, koska ne jotka oli kattomassa kun menin koulua ponilla, eihän niistä väistöistä tullut yhtään mitään. Nous etupäätä, takapäätä, peruutti yms. Nykyään saadaan jopa laukassa ristiaskelia ja voidaan tehä laukka-avoja, mitä ei edes pystynyt kuvitella viime vuonna.

Talvella ne pukit lisääntyi tunti tunnilta. Menetin itseluottamuksen kokonaan ja päätin, että musta ei oo tähän tuon ponin kanssa. Menin n. pari kuukautta muilla hepoilla ja ennen kun leirit alko päätin kokeilla ponia taas. Huomasin miten paljon olin ite kehittynyt, koska mua ei pelottanut ja poni ei pukitellut pukin pukkia. Kirjavalle vaihdettiin satula keväällä ja eri kuolaimet.
Olin niin onnellinen, kun pystyin mennä taas ponilla jota rakastin. Menin kesällä Kirjavalla satunnaisesti ja leirillä menin sillä suurimman osan tunneista. Syksyn oonkin melki kokonaan ratsastanut ponilla ihan melkein joka päivä :) Syksyllä käytiin myös muualla kisoissa ihan menestyksekkäästi, ja ens vuodelle onkin jo suuret tavoiotteet!

                                                                     ENNEN

joululoma 2012, hyi poni ihan kuolaimen takana :O



Tätä Kirjava teki aina estetunneilla, Tammikuu 2013

 

 

NYT

 

peltorallia

kouluaidoissa HE:B

100 cm!

 

 

Mitä mieltä olitte tästä postauksesta? :)

Ollaanko kehitytty yhtään?

Kommenttia saa ja pitää laittaa ;)

 

 

~Pinja